sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Lähtöpäivän aamu

31. 5.

Klo. 3.47 hereillä.
Olihan se arvattavissa että että näin käy. Siirtyminen sohvalle ja Netflix pyörimään.
Olen viimeaikoina käyttänyt unilääkkeenä Feed The Beast sarjaa.

Mitä lähemmäksi lähtöpäivä on tullut, sitä epävarmemmaksi on olo tullut tästä ratkaisusta.
Veikkaan kuitenkin että se on ihan normaali reaktio.

Pari päivää on ollut melkoista vuoristorataa tunteiden kanssa.
Tehdessäni joitain asioita tai tavatessani ihmisiä on väkisinkin mieleen tullut että tämä voi
mahdollisesti olla viimeinen kerta. Kerroin kyllä ihmisille että en tiedä kauanko olen reissussa. 2viikkoa, 2 kuukautta, 2 vuotta?  Sitä en tiedä koska mitään suunnitelmaa ei ole.
Ikävä tulee, se on varma.

Sain muutama viikko takaperin houkuteltua kaverin mukaan reissuun. Ystäväni Sane päätti jättää
oravanpyörän hetkeksi ja lähteä kolmeksi kuukaudeksi mukaan.

Vein eilen loput tavarat äidin varastoon.
Ennen oli romua joka lähtöön. Pari autoa, pari moottoripyörää ja kaikenlaista mitä ihminen ostelee että viihtyy. Nyt omaisuus mahtuu kahteen muovilaatikkoon,vaatekassiin ja rinkkaan.

Halasin äitiä. Sitä ei ole tapahtunut vuosikausiin.
Tuli itku.





1. 6. Bangkok Suvarnabhumin lentokenttä.

Kolme tuntia odottelua että lento Koh Samuille lähtee.
Lentokonesafkat aiheuttivat  melkoisia ilmavaivoja joita pidätellessä vatsa on kuin kuumaimapallo.
Seuraava odotuksen aihe on että pääsee turhista vaatteista eroon.

2. 6. Koh Samui, Lamai Beach



Yllättävän hyvin sai nukuttua. Unilääkkeenä tällä kertaa toimi Chang- olut jota tuli napotettua iltakymmeneen saakka. Istuttiin rantabaarissa ja jauhettiin kaikenlaista paskaa pikku pöhnässä.

Bungalow on melko viihtyisä. On ilmaistointi ja oma kylpyhuone. Näkymä merelle jos vähän kurkottaa kuistilta. Voin kyllä suositella kaikille tätä New Hut Bungalowsia  mikäli tykkää vähän rauhallisemmasta paikasta. New Hut sijaitsee Lamai Beachin päässä josta kaikki syke on kuitenkin vain kävelymatkan päässä.
Mainittava on myös erinomainen ravintola.
Aamupalaksi Tom Yum keitto ja oli kertakaikkiaan hyvää.

4. 6.

Pelkkää olemista.
Eilen piti käydä tarkistamassa Lamain kuumimmat klubit.
Ennen yhtätoista jo takaisin majoituksessa eli ei tunnu missään.
Fiilis on että ei jaksais vaan makoilla mutta ei jaksais tehdäkkään mitään. En siis tee.

Vatsan toimintahan on myös aina mainittava.
Alkujännityksen aiheuttama lievä ummetus on poissa ja nyt Kaija Koon biisiä lainaten
" hei milloin hanat aukeaa".

5. 6.

Ensimmäinen etappi alkaa olla paketissa. Aamulla lähtö Koh Taolle.
Melko hiljainen päivä ollut tänään. Kaippa se on maanantai täälläkin.

Edelleen huomaa hiljaisina hetkinä miettivänsä liikaa asioita joita jäi kotipuoleen.
Huomenna sitä taas piristyy kun paikka vaihtuu ja aloitetaan sukellushommat.

Sitä hetkeä odotellessa kun ei tiedä eikä kiinnosta mikä päivä on.

7. 6.
Koh Tao

Matkustaminen maitse tai lautalla on täällä päin maailmaa aina melkoista säätämistä.
Ostat lipun ja kysyt aikatauluja. Kysyt että pitääkö vaihtaa lauttaa matkalla. Mikään mitä saat vastaukseksi ei pidä paikkaansa. Lautta lähtee 1,5 h myöhässä ja toisin kuin kerrottiin, piti vaihtaa
Panganilla toiseen lauttaan. Sitä ei ole suomalainen tottunut tällaiseen hutilointiin. Saksalaista tarkkuutta pyydän!
Lautalla oli ilmastointi niin kylmällä että hupparia olis kaivannut. Siitä syntyikin lautalle uusi
termi. Suomi-simulaattori. Tummennettujen lasien takaa keli näyttää paskalta Suomen kesältä
ja on helvetin kylmä.

8. 6.

Ensimmäiset sukellukset tehty.
Piti ottaa kertaussukellus koska edellisestä oli jo puolitoista vuotta aikaa ja muutenkin
hyvin vähän "dyykkejä" alla ( kuten meillä sukellusporukoissa on tapana sanoa ).
Koh Tao Divers ja kouluttaja Tomppa hoiti homman erinomaisesti. Ensin pari harjoitusta ja sitten
kaksi sukellusta.
Näkyvyys ei ollut häävi. Toivottavasti huomenna on parempi.
Kaikin puolin varmempi fiilis tuli taas niin tästä on hyvä jatkaa harrastusta.

Meinasin saada laivalla sydänkohtauksen kun kaverin sukelluskassista hyökkäsi iso hämähäkki
juoksentelemaan pitkin laivan lattiaa. Kärsin oikeasti vahvasta hämähäkkikammosta niin
ensikosketus näin isoihin paskiaisiin oli melko järkyttävä.
Olen hengissä mutta terapian tarpeessa.

Majoitus on joku vanha resortti jonka kulta-aika on ollut varmaan -90 luvulla.
Huone ja sijainti ihan ok muuten, paitsi huoneessa haisee melko vahvasti home.
Nää on kyllä erikoista jengiä kun kaiken annetaan rapistua. Sen mukaan mitä paskempaan kuntoon paikat menee niin lasketaan vaan hintoja sen sijaan että joku vähän pitäis mestoja kunnossa.
Ei ole tottunut suomalainen rakennusalan ammattilainen tällaiseen huolimattomuuteen.

12. 6.

Tänään alkaa Advanced Adventurer sukelluskurssi.
Eilinen oli välipäivä dyykeistä ja taas kerkes
miettimään ihan liikaa asioita joten iski jonkinasteinen koti-ikävä.
Paska päivä siis.
Näitä päiviä tulee olemaan jatkossakin mutta eiköhän siitä aina yli pääse.

14. 6.

Kurssi suoritettu.
Sukellukset oli erinomaisia, varsinkin hylky- ja yösukellus. Ensin vähän kuumotti
läpiuinti hylyn käytävää pitkin mutta sisälle päästyä tuli jotenkin rauhallinen olo.
Pirun siistiä nähdä kalojen hengailevan hylyn sisällä ja se mitä vesi ja aika tekee laivalle
kolmenkymmenen metrin syvyydessä.
Yösukellus oli myös hieno kokemus. Hypättiin juuri ennen auringonlaskua niin
pääsi kokemaan ns. sinisen hetken. En ole ollut ikinä sukeltaessa noin rauhallinen.
Olo oli kuin olisi palannut kohtuun kellumaan.



Päätettiin myös jatkaa matkaa. Lautta ja bussi Krabille lähtee huomenna.

16. 6.
Krabi Ao Nang

Paljon turisteja ja perus turistirysä.
Pari päivää olis tarkoitus olla täällä jonka jälkeen suunnataan Tonsai Beachille.

Eilen käytiin ihmettelemässä paikan meinikiä ja löytyihän sitä.
Sane tiesi baarin nimeltä Mr Long Bar jota lähdettiin etsimään.
Ei löytynyt joten taksi alle. Ne kyllä tietää tai ainakin väittävät tietävänsä.

Hypättiin autoon niin suhari alkoi painamaan monta kilometria pois keskustasta.
Huomattiin olevamme keskellä metsää jossa todellakin oli Mr Long Bar.
Kaikesta huolimatta kuski vei viereiseen mestaan joka osoittautuikin melkoiseksi
hippien paratiisiksi. Jengi makaili lavereilla, stereoista soi reggae ja ilmassa leijui vahva
päihteiden tuoksu.
Esiintymislava oli kyhätty keskelle tätä savuavaa paikkaa jossa bändin piti aloittaa keikka
klo. 21. Noin klo. 22 ensimmäiset "muusikot" pääsi raahautumaan lavereiltaan
lavalle ja keikka pääsi alkamaan.
Kaikki biisit kertoivat ganjasta.

Käytiin toki morjestamassa myös Mr Longia.

22. 6.

Krabi Tonsai Beach



Parin huuruisen päivän jälkeen Ao Nangilla oli hyvä tulla tänne rauhoittumaan.
Erittäin rauhallinen meininki ja hienot maisemat. Tänne pääsee vain veneellä niin
se tietysti rajoittaa suurien turistimassojen tulemista.
Täällä on hyvävartaloisia kalliokiipeilijöitä ja me.

Itselle kuluva viikko on ollut raskas. Ikävät uutiset kotimaasta sai mielen apeaksi.
Eiköhän se taas tästä pikkuhiljaa parane.
Silti vituttaa.
Vituttaa nää hyväkroppaiset kiipeilyporukat.
Vituttaa onnelliset pariskunnat.
Vituttaa paska kahvi.
Vituttaa selkäänpuukottajat
Vituttaa valehtelijat.
Vituttaa ihmiset.

Muuten pyyhkii hyvin.
Juhannus tulossa ja kaikkee!

25. 6.

Juhannus juhlittu.
Eipä se meininki paljon erilaista täällä näköjään ollut kuin kotona.
Kaks päivää juodaan ja sataa vettä.

Perjantai oltiin vielä Tonsailla ja juhannuksen vietto alkoi päivällä tutuilla sanoilla
"pitäiskö käydä rantabaarissa yhdellä". Kuten arvata saattaa niin eihän se siihen jäänyt.
Oluita meni useita biljardia pelatessa ja merelle tuijottaessa.
Tutustuttiin venäläiseen laskuvarjohyppääjään Vladimiriin. Hauska heppu kaikin puolin.
Vladimirilla on aina laskuvarjo mukana niin kuin nytkin oli.

Myöhemmin päätettiin yhdessä lähteä katsastamaan ylempänä mäellä sijaitseva
reggae henkinen anniskeluravintola.

Yhdeksän aikaan kutsui nukkumatti.
Vladimir jäi köllöttelemään baarin laverille eikä hepusta ole kuulunut mitään sen jälkeen.

Lauantai olikin lähtö Tonsailta. Veneellä rantaan ja mopokyydillä hostellille.
Iltapäivä menikin jumittaessa ja syödessä kunnes tuli taas tutut sanat "pitäiskö parit".
Ilta meni terassilla Changia naukkaillen ja musiikkia kuunnellen.
Myöhemmin alkoi kuulua läheiseltä baarikadulta houkuttelevaa meteliä ja musiikkia
mutta tällä kertaa väsyneet matkaajat jättivät nämä iloittelut väliin.

Nyt näin sunnuntaiaamuna olo on hyvinkin raikas.

Huomenna lento Bangkokiin ja tiistaina Denpasariin Balille.













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti